Korjausrakentamisen ajoitusmalli

Taustaa   Ohjeet   Tausta-aineisto

Päivitetty: Maaliskuu 2023

      

Hanketyyppi	Asuinkerrostalo Koulu Toimistorakennus Linjasaneeraus	ⓘ
Rakennusvuosi		ⓘ
Asuntomäärä kohteessa		kpl   ⓘ
Rappujen tai linjojen määrä		kpl   ⓘ
Asuntoa per rappu tai linja, keskimäärin		kpl
Märkätiloja keskimäärin		kpl/asunto
Haitta-aineiden purkutyöt	Paljon haitta-aineita eri rakenteissa Haitta-aineita eri rakenteissa Yksittäisiä, ei tahdistavia haitta-aineita Ei haitta-aineita
Asuntojen haitta-aika per rappu/linja		vko   ⓘ
Rappujen/linjojen aloitusväli	2 viikkoa 3 viikkoa 4 viikkoa 5 viikkoa	ⓘ
Asuntoihin kohdistuvien töiden kokonaiskesto		vko
Rappuja/linjoja samaan aikaan toteutuksessa, max		kpl
Työmaan perustaminen ja valmistelutyöt		vko
Työmaan päättäminen		vko
Rakennusajan normaalikesto		kk   ⓘ

Toteutus Mittaviiva Oy
Lisätiedot www.mittaviiva.fi

---

Taustaa

• Laskimella voidaan arvioida korjaushankkeen rakentamisen normaalikesto. Hankkeen normaalikesto on hankkeen rakennussuunnitelmien ja tavanomaisen kireystason mukainen rakennusaika kuukausina. Normaalikesto ei sisällä lomakuukausia (vähintään 1 kk per hankevuosi).
• Laskin on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille rakennushankkeen alustavaan aikataulusuunnitteluun. Käyttö vaatii asiantuntemusta ja laskinta tulee käyttää harkiten.
• Laskentamallit perustuvat noin 80 korjaushankkeen toteutuneisiin aikatauluihin ja niitä vastaaviin laajuustietoihin. Laskentamallit on määritetty As Oy linjasaneerauksille sekä asuinkerrostalojen, koulujen ja toimistojen korjauksiin. Muille hanketyypeille korjausrakentamisen ajoitusmalli ei sovellu.
• Suurin osa laskentamallien taustalla olevista hankkeista on 1950-luvun jälkeen rakennettuja rakennuksia. Ajoitusmallia tulee käyttää harkiten 1950-lukua vanhempiin rakennuksiin.
• Korjausrakentamisen ajoitusmallin on kehittänyt Mittaviiva Oy yhteistyössä RAKLI:n ja Rakennusteollisuuden sekä heidän jäsenyritystensä kanssa.


 

Normaalikeston laskenta

Ajoitusmalli laskee rakennusajan normaalikeston kahdella eri laskentakaavalla. Hankkeen normaalikesto on hankkeen rakennussuunnitelmien ja tavanomaisen kireystason mukainen rakennusaika kuukausina. Käyttäjän tulee itse ottaa huomioon korjausrakennushankkeen normaalikeston laskennassa

1. Lomien vaikutus rakennusaikaan: käyttäjän tulee lisätä normaalikestoon vähintään 1 kk per hankevuosi.
2. Vuodenajan vaikutus normaalikestoon: käyttäjän tulee ottaa huomioon vuodenajan vaikutus kestoon ja resurssitarpeisiin esimerkiksi, jos julkisivutyöt ajoittuvat talvelle.
3. Poikkeukselliset markkinatilanteet ja niiden mahdolliset vaikutukset esimerkiksi kriittisten rakennusmateriaalien toimitusaikoihin.
4. Riskivaraukset: esimerkiksi riskivaraus hankkeen aikana ilmeneville suunnitelmamuutoksille.
5. Hankkeen vaiheistus: käyttäjä laskee hankkeen osat erikseen ja suunnittelee niiden vaiheistuksen ajoitusmallin ulkopuolella.
6. Käytön asettamat rajoitukset: tilojen käytön asettamat rajoitteet, jos saneerattavat tai niiden läheisyydessä olevat tilat ovat käytössä samanaikaisesti.
7. Erikoistoimenpiteet, joita ajoitusmalli ei huomioi, esimerkiksi rakennuksen sisäpuoliset louhintatyöt tai laajat perustusten vahvistukset.

Linjasaneeraus

• Korjausrakentamisen ajoitusmallissa linjasaneerauksen oletussisältönä on tyypillinen linjasaneeraus, jossa
• märkätilat ovat kooltaan keskimäärin alle 4 m2
• kaikki märkätilojen pintamateriaalit, vedeneristeet, kalusteet, vesijohdot, vesikalusteet ja sähköt uusitaan
• vesi- ja viemäriputket uusitaan
• patterit uusitaan tai huolletaan, lämmitysjärjestelmä mitataan ja säädetään
• IV-venttiilit uusitaan, IV-kanavat nuohotaan, ilmamäärät mitataan ja säädetään
• suurin osa sähköistyksestä uusitaan: kaapeloinnit, keskukset, sähkökalusteet, valaistus.
• Linjasaneerauksen ajoitusmallin antama normaalikesto soveltuu ainoastaan kohteisiin, joissa on yllä mainittu oletussisältö. Laaja-alaisempaan korjaushankkeeseen voi käyttää korjausrakentamisen ajoitusmallin asuinkerrostalojen laskentamallia.
• Laskentamallin oletuksena on, että asuntoihin kohdistuvat työt tahdistavat työmaan keston ja yleisiin tiloihin liittyvät työt tehdään urakan aikana.
• Yleisten tilojen korjaustyöt ja maanrakennustyöt on otettava huomioon erikseen, jos niihin liittyvät korjaustyöt ovat mittavia tai niitä ei voida toteuttaa samanaikaisesti.
• Malli sisältää varaukset työmaan perustamiselle sekä lopetukselle.
• Suurin osa laskentamallin taustalla olevista hankkeista on 1950-luvun jälkeen rakennettuja rakennuksia. Ajoitusmalli ei sovellu 1950-lukua vanhempiin rakennuksiin tai yli 8-kerroksisiin asuinkerrostaloihin.
• Lamellitalo-kohteessa ajoitusmalliin syötetään rappujen määrä. Pistetalo-kohteessa ajoitusmalliin syötetään tate-linjojen määrä.

Korjausrakentamisen ajoitusmallin laskentamallit perustuvat noin 80 korjaushankkeen toteutuneisiin aikatauluihin ja niitä vastaaviin laajuustietoihin.
Alla on kuvattu tarkemmin hanketyypeittäin käytetty hankeaineisto.

Korjausrakentamisen ajoitusmalli soveltuu vastaaviin hankkeisiin.

Toimistojen tausta-aineistot
Toimistorakennusten laskentakaavat perustuvat 20 toimistohankkeeseen, joiden:

• Bruttoala keskimäärin 9 500 brm2 ja mediaani 7 500 brm2
• Rakennustilavuus keskimäärin 33 000 m3 ja mediaani 25 000 m3
• Laajuus vaihtelee 2 000 brm2 - 26 000 brm2 välillä
• Keskimäärin m3/brm2 -suhde on noin 3,5 m
• Korjausaste (Ajoitusmallin mukainen) keskimäärin 88 % ja mediaani 93 %
• Korjausasteet (Ajoitusmallin mukainen) vaihtelevat 54 % - 119 % välillä
• Rakennuksia eri vuosikymmeniltä, pääasiassa 1960-, 1970- ja 1980- luvuilta.

Asuinkerrostalojen tausta-aineistot
Asuinkerrostalojen laskentakaavat perustuvat 20 asuinkerrostalohankkeeseen, joiden:

• Bruttoala keskimäärin 4 500 brm2 ja mediaani 4 000 brm2
• Rakennustilavuus keskimäärin 15 000 m3 ja mediaani 12 000 m3
• Laajuus vaihtelee 1 000 brm2 - 9 000 brm2 välillä. Tausta-aineisto sisältää myös isompia hankkeita, jotka vaiheistettu.
• Asuntomäärä keskimäärin 58 kpl/hanke ja mediaani 50 kpl/hanke
• Asuntomäärä vaihtelee 20-107 kpl välillä
• Asuntojen keskikoko 60 m2/asunto
• Asuntojen keskikoko vaihtelee 35-90 m2 välillä
• Keskimäärin m3/brm2 -suhde on noin 3,2 m
• Korjausaste (Ajoitusmallin mukainen) keskimäärin 87 % ja mediaani 87 %
• Korjausasteet (Ajoitusmallin mukainen) vaihtelevat 76 % - 94 % välillä
• Rakennuksia eri vuosikymmeniltä, pääasiassa 1960-, 1970- ja 1980- luvuilta.

Koulujen tausta-aineistot
Koulujen laskentakaavat perustuvat 21 kouluhankkeeseen, joiden:

• Bruttoala keskimäärin 6 000 brm2 ja mediaani 5 000 brm2
• Rakennustilavuus keskimäärin 24 000 m3 ja mediaani 20 000 m3
• Laajuus vaihtelee 2 500 brm2 - 11 000 brm2 välillä
• Keskimäärin m3/brm2 -suhde on noin 4,1 m
• Korjausaste (Ajoitusmallin mukainen) keskimäärin 96 % ja mediaani 93 %
• Korjausasteet (Ajoitusmallin mukainen) 77 % - 113 % välillä
• Rakennuksia eri vuosikymmeniltä, pääasiassa 1950-, 1960-, 1970- ja 1980- luvuilta.

Linjasaneerausten tausta-aineistot
Linjasaneerausten laskentakaavat perustuvat 19 linjasaneeraushankkeeseen, joissa:

• Asuntomäärä keskimäärin 65 kpl/hanke ja mediaani 60 kpl/hanke
• Asuntomäärä vaihtelee 20-120 kpl välillä
• Märkätiloja keskimäärin 1,25 kpl/asunto
• Märkätilojen määrä vaihtelee 1,00-1,70 kpl/asunto
• Portaita/linjoja keskimäärin 8 kpl/hanke
• Portaiden/linjojen määrä vaihtelee 1-13 kpl/hanke välillä
• Kerrosmäärä keskimäärin 5 kerrosta
• Kerrosmäärä vaihtelee 3-8 kerrosta/hanke välillä
• Rakennuksia eri vuosikymmeniltä, pääasiassa 1960- ja 1970- luvuilta.